Aamusumun hälvettyä
Luonto-äidin otsalla
harmaita hiuksia
Kuuran peittämät kukinnot
hidas liikeinen kärpänen
itkee jäätynyttä mettä
Rannan kivikossa
jää syö vettä
kasvavat, molemmat,
ovat yhtä
Metsän reunassa
eksynyt ampiaisparvi
surisee
kuin auttaen ihmsikuntaa
etsinnöissä
joita se ei koskaan
tule saamaan päätöskeen
Etsivät mummon savupiippua
uudeksi pesäkseen
josta tarhurin savun sokaisema
vaeltavat kotiin
Ja me
savun kirvellessä silmiä
vaellamme kohti usvaa
josta kaikki sai alkunsa
Hiilen musta jalanjälki
hehkuvassa ensilumessa
kuin raiskaajan tunnustus
"tein sen nautinnon vuoksi"
Savun kirvellessä silmiä
vaellamme kohti loppua
kohti harmaata hautavajoamaa
josta tulevat saavat etsiä
meidän kivettyneitä kallojamme
Aamusumun hälvettyä
Luonto-äidin otsalla
harmaita hiuksia
Vanhus,
jota me emme enää jaksa hoitaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi