sanot ettet tunne
minua enää
vierelläsi öisin
silittämässä hiuksiasi
vaikka siinä minä olen, lepään
totta tosiaan olen
ja todempana kuin koskaan
mattolaiturilla sytytät jälleen savukkeen
yöllä kahden aikaan
sinun ja minun aikaan
vaikka ihan kuin minua ei olisi olemassa
seuraan silmäkulmasta
kuinka sinä
hääräilet, tutkit, ihmettelet
laitat matoa koukkuun
naaraat minut siihen
nautin sinusta,
mutta minä en enää tunne sinua
edes unissani
kalastajani, missä sinä olet?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
