Huominenkin on ihmeellinen

Saipa taas miettimään..hieno kertakaikkiaan,kiitos jälleen kerran.

Mielettömän kaunista.
Rukkakukka, sellaiseksi samaistun, voimakkaaksi. ^^

Kiehtova.
Kaunista sanailua.

kaunista :)

Siksi onnea syntymäpäivänäsi.

aivan upea *sanaton*

Ainiin..ja tuosta otsikosta tulee täys kymppi:)

Kauniin sadunhehkuinen tunnelma...tässä rukkakukassa on ajatusta:)

hyvin kauniisti maalaat elämän arvon.

vahvaa... voin vain hiljentyä nauttimaan.

Aivan ihana runo. Ei muuta :))

Tulee mieleen bonsaipuu,
sehän kasvaa hitaasti ja kituenkin,
ja on mielestäni kaunis käppyrään
kasvaneine oksineen.

"Olla tuulen rakastettu
juuret syvällä"

Upea runo, suosikkikoppaani kannan :D

Jokainen päivä täyttyy ihmeistä, pienistä ja suurista. Ja tiedäthän, suurin niistä on rakkaus...
Onnittelut vuosipäivän johdosta.

Kaunis, luottavainen ja elämänmakuinen runo. Katsetta niin tulevaan kuin menneeseenkin, tasapainossa tässä ja nyt.
Hyvää syntymäpäivää!!

Oijjoi kun huomasin juuri,että sinulla on tänään merkkipäivä.Paljon onnea :)
Ihanan runonkin olet taas rustannut :)

Totta turiset, ystäväiseni!
Otsikko luo tähän ihan oman taikansa...
vaikka onkin ikäänkuin luontokuvauksia, niitähän me helpommin ymmärrämme, mutta sopii myös meihin ihmisiin!

Kaunis ja ajattelemaan laittava runo.Paljon onnea syntymäpäivä-iltaasi!

Kiitos kommentista :)

..ja ihmeellinen on myös runosi. Kaunista :) Hauskaa syntymäpäivää!!:)

Tuo tuntuu jotenkin niin tutulta....kai itsekin jostain rukkakukasta ruusuksi puhjennut. Kiitos hienoista sanoista ja ONNEA ! Z*

Kaunis kohta tuo: Olla tuulen rakastettu, juuret syvällä sydänkalliossa. Hyvin kuvailet ja kiitettävän hienosti runoilet syntymäpäivänäsi: ONNEA!

hiljaa hyvä tulee..;)
raikas ja toivoa herättävä runo. Pidän! *paljon onnea*

Rumasta ankanpojasta joutsen.. =)

Paljon on viisautta runossasi ja viella hyvin olet sen runoillut!

Nyt on pakko kirjoittaa vasten normaalia tapaani kommentoida...mutta tämä on loistava teos ja ansainnut viikon runoäänestyksen voiton! Mykistyttävä teos :)

Mitäpä sitä suuria ja mahtavia tavoittelemaan, onni on pienissä asioissa, arkipäivän ihmeissä. Mukavan positiivinen runo, ei kuitenkaan yltiöiloinen, mikä vielä parempi.

No mutta..taas kerran aivan loistavaa tulkintaa..IHANA!!! :)

No kylläpä tämä kolahti tämänhetkiseen tunnetilaani; ihana runo! Tässä on kaikki elementit kohdallaan, samalla voi olla "vain" rukka, mutta silti samalla "aueta avaraan" (kauneimmat sanat tässä runossa) ja olla myös vankka. Tän laitan suosikkeihini.

Metkaan sävyyn taitettu syvällinen teksti, pilke silmäkulmassa kirjoitettu. Paljon on oppimista ihmisellä, nöyräksi tulla ja levätä.

Ainakin ihme näyttäytyy suurempana kun lähtökohdat on kituliaat! :0)

Mielettömän upea. Karut olot kasvattavat vahvaksi,-liian kovat tosin nujertavat, mutta sinun runossasi on onneksi se positiivinen vaihtoehto!

Pieniä ihmeitä tapahtuu joka päivä.
Emme valitettavasti aina huomaa niitä.
Silmät pitäisi avata. :)

Pienistäkin tulee aikanaan isoja tai ainakin isompia.

Tässä oivallisesti kirjoitetussa runossasi on juureva sanoma!

Oi mä pidin tästä, ollapa tuulen rakastettu, sitähän joka tytöö haluaa, mä ainaski;)
Tässä on sanomaa!
Myöhästyneet onnittelut ja jättihalaus:)

Elämän yksinkertaisuus...pienet asiat tekevät onnelliseksi,jos ne vain on taito huomata...sinä ilmeisesti olet huomannut.=)

Autuaampi olla kuin polla.

Sinulla on mahtavia ja syvällisiä runoja jotka saa harmaat aivosolut toimimaan! Kituliaassa maaperässä kasvaessa tulee vahvemmaksi sekä kasvit että ihmiset!

Pohtiva runosi on kaunista lukea.

kaunis sielunmaisema... maalaat sen nätisti - edelleen taito hyppysissä =)

Suurin viisaus löytyy juuri niistä, kaikkein vaatimattomimmista... niistä jotka nöyrinä ottavat vastaan vain sen mitä on heitä varten luotu.

Kaunis, kaunis, viisas runo.

Kipu ja ahdistus kasvattavat, vahvuuteen ja varmuuteen.

ihanat ovat jälleen sanasi runossasi, ruokit runoja rakastavan silmiä, myös sielua sanoillasi, sinulla on siihen taito

Hemmotellut jalostetut "lajikkeet" eivät ees tajua kun kohalle osuu onni, se kun on pieninä murusina ja aukeaa vasta kun kiinni saa..

Korjaus edellisen arvosteluni sietämättömään kirjoitusvirheeseen: ei siis kuppa-, vaan kukka! Pyydän anteeksi, järkytyin itsekin kun huomasin tuon mokan.

Piti lukea kahteen kertaan. Tulee silti surkia olo, että meinaako tuo kuppa pärjätä. Tämä on niin herkkävireinen, ettei oikein osaa edes arvostella.

Tässä runossa on milettömän kauniita kielikuvia ja sen sisältämä viesti on sitäkin kauniimpi ja vahvempi: huominenkin on ihmeellinen ja se millaisesta maasta ponnistat, ei määrittele sinua hyväksi tai huonoksi, vaan se, miten elät.
Jostain syystä nuo kaksi ilmaisua "olla tuulen rakastettu ja juuret syvällä sydänkalliossa" ovat minusta aivan lumoavia.
pidän tästä runosta ja paljon!

kyllä "vaikeudet" vahvistaa :-)

:) voi miten suloinen runo... ja miten totta vielä kirjoitat...

Kaunis runo, hellyttävä. Vaivaiskoivu ei korkeudellaan huimaa, mutta sitkeä se on. Pidin tästä rauhallisesta, paljaasta ja toteavasta herkkyydestä runossasi, ei ylisanoja, ei yliviisaita houreunenomaisia lauseita. On rohkeaa kirjoittaa "suomeksi". Mitenkähän päin tätä ylistäisin. Konstailemattomuus on yksi mielestäni hyvän kirjoittajan tunnusmerkkejä.

Viisautta, herkkyyttä, kauneutta... jotain niiden tapaista. En tiedä, oletpahan kirjoittanut hienon runon.
Erityisesti alku oli elämys lukea, se upposi sana sanalta, "sydänkallioon" asti.. Loppu jäi minulle jotenkin tajuamatta, mutta ei häiritsevästi. Kolahti minuun.

Niin ja paljon onnea neljännesvuosisadan täyttymisen johdosta. :)