Putoilen lehtenä
läpi viirtaavan puron ääriviivoille
Huuhdon kätesi kulmikkaat
harmahtavassa mielessäni
Putoaisin mielelläni
haikeaan harhasyliisi.
Sukeltaisin mielelläni
hiljaiseen salakehoosi
unisena ja varoen
Olet kivilinnoissani tärkeä,
hiekkatielläni totta
Kallion reunalla
en saakaan otetta
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tykkään tästä ihan mahottomasti! Todella upeesti kirjotettu!
Vautsi! Onpas hieno. Varsinkin viimeiset "Kallion reunalla en saakaan otetta".