Nimetön

Runoilija ruisjauho

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.6.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Ihmettelen kuinka kaksi rataa voi tyhjässä törmätä yhteen Osuman jälkeen kauniisti sataa Ja tuhkasta solmimme lyhteen"
 

Minun
saatan sanoa
(melkein kai miehiä
he kaikki olivat)

suunnitelmaani ei kuulu
enää yhtään sellaista

ylimääräisellä tyynyllä
ylimääräinen pää
kipeä pää

taidankin tästä lähteä

paljain varpain kotisi ovelta
sitten soitan taksin

kun ei ehkä kuitenkaan
koskaan tultaisi toimeen

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

'paljain varpain kotisi ovelta
sitten soitan taksin'

tulipas kyllä muistoja mieleen,
hieno runo.

Upea ja kiva runo :)

Tämä runo todella puhuu, mielettömällä, melkein kipeälläkin tavalla. Ja silti sopivan ironisesti.

Upeaa teksti, tuttu tarina puettuna uusiin vaatteisiin. Enkä minä voi olla pitämättä. Mielenkiintoinen, omanlaisensa. Tuore, jos niin voi runosta sanoa.

mielenkiintoinen

 

Käyttäjän kaikki runot