Se on sairaus, sanoit
siinä missä syöpäkin
ja minä huusin
että oma valinta
ottaa tai on ottamatta
se on oma valinta!
vuodesta vuoteen
aina vain uuteen
ottaa ja ottaa, juo ja juo
ja minä huusin niin kovaa
kuin keuhkoista lähti
etten enää kestä tai jaksa
usko ja luota jaksa tai kestä
kun se on oma valinta
jos ei lapsistaan välitä
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| ruisjauho | Nimetön | 14.6.2012 | 0 | Runo |
| ruisjauho | Haudallasi | 4.7.2011 | 3 | Runo |
| ruisjauho | Seuraathan sisälle asti | 17.5.2010 | 0 | Runo |
| ruisjauho | Minä herään puoli viideltä viestiisi | 17.1.2010 | 0 | Runo |
| ruisjauho | Nimetön | 29.12.2009 | 4 | Runo |
| ruisjauho | Lohduttomammin | 15.12.2009 | 3 | Runo |
| ruisjauho | Matkalla, me kaikki | 28.10.2009 | 0 | Runo |
| ruisjauho | Pullon pohjalla | 31.8.2009 | 2 | Runo |
| ruisjauho | Pieni kattila kiehuvaa vettä | 26.8.2009 | 2 | Runo |
| ruisjauho | Kyljellään | 20.7.2009 | 4 | Runo |
Kommentit
Oi. Sanattomaksi vetää, isoja asioita käsittelet tässä ja tästä kuultaa läpi että kyseessä ovat todella aidot tunteet. Valtavan hienoa, riipaisevalla tavalla. Olet taitava.
Kiitos:)
Kipua kantaa koskettava runosi. Kysymyksiä vailla vastausta. Omalla ajatusmaailmallaan on vaikea ymmärtää juomista. Eikä sitä selitetä ~ei työnnetä toisen syyksi eikä sen seurauksia pitäisi kenenkään joutua kantamaan.
Onneksi meillä on vapaus valita pettymysten ja eron välillä.
Tiedoksesi kumminkin: se on tavallaan sairaus. Riippuvuus muuttuu aikanaan tarpeeksi. Se muuttaa meidän avoissamme siihen osioon, joka tulkitsee tarpeen samanlaiseksi kuin esim.syömisen tarpeen pysyäksemme hengissä.