palatessani kotiin olen unohtanut kaiken.
kuinka kirjaimet,
kuinka viivat ja koukerot
on ehkä muistijälkiä,
vaisto vain on mennyttä
eikä mitään minun omaani,
ei sanojani, kuviani
on kuin ei mitään
olisi ollutkaan
jäljellä on metallin sointi,
metallin maku, virsta väärään
paljon on pudonnut pois
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Siperia | olen kunnossa kiitos | 21.1.2012 | 0 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 14.12.2011 | 0 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 7.7.2011 | 0 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 2.3.2011 | 6 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 7.2.2011 | 0 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 7.2.2011 | 1 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 1.1.2011 | 4 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 23.10.2010 | 2 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 23.10.2010 | 3 | Runo |
| Siperia | Nimetön | 23.10.2010 | 3 | Runo |
Kommentit
surullinen eli hyvä
Tulee itsellekkin todella tyhjä olo kun tätä lukee. Hyvä runo. Vangitsee tilanteen.
Jotain tunnistettavaa tässä on. Kiitän :)