monetko kerrat olen maannut lattialla
riutuneena ikävästä
ja luullut sitä kaikkea rakkaudeksi
luullut että pelkästään se
riittäisi lopettamaan nämä raivoavat hurrigaanit
ja tulvat jotka peittävät koko kaupungin
ja kaikki pysähtyisi hetkeksi
se mies johon rakastuin
jäi niin pohjoiseen
etten ole ikinä käynyt
minusta hajosi palasia
sinne missä kuuluisin olla
sinne mistä lähdin niin odotusta täynnä
missä kaikki näkevät huomisen
niin kuin meitä kahta ei olisi ikinä ollutkaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi