Muistatko kun nähtiin ensikerran?
Sinä ohjasit, minä seurasin.
Luulitko että minua todella kiinnosti
missä on kuvisluokka tai ruokala?
Ei, minä katselin vain sinua.
Muistatko kun nähtiin syksyllä uudelleen?
Nauroit, rakastin hymyäsi,
kaikkea sinussa.
Olin niin rakastunut.
Muistatko kun lähetin viestin ja
tunnustin rakkauteni?
Joka ikisen tunteen jota pidin
sisälläni sinua varten.
Ei, et sinä muista. Ei sinua kiinnosta.
Et tunne mitään minua kohtaan.
Hymysi ei kohdistu minun kasvoilleni,
ohjasit vain koska piti, se oli tehtäväsi.
Et nauranut kanssani. Olit toisessa
porukassa jota minä seurasin sivusta.
Tunnustin rakkauteni mutten saanut
vastakaikua..
tunnusta vaan ettet välitä.
Minun kohdallani tunteet eivät tule olemaan
molemminpuolisia.
Sano se, niin lupaan unohtaa.
Unohdan ja elämä jatkuu.
Ja kaikki uskovat.
Niinhän sen pitää mennä. Hymyilen ja
sanon kaiken olevan hyvin.
Jatkat elämääsi ajattelemalla ettei
olemassaolosi satuta.
Ei, et sinä tiedä miten maalaan mielessäni
haavekuvia vain meistä.
Miten voisin unohtaa? Miten voisin lakata
ajattelemasta sinua, koska olemassaolosi
tekee minusta ehjän.
Katso silmiini niin lupaan unohtaa.
"Vaikka enhän minä koskaan puhu totta."
Selite:
epätoivoista on rakkaus.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
vähän pessimistinen:( ja täynnä kaipausta. joskus rakkaus on onneton.