komeron ovet paukkuivat
kun piilotin kaikki sinusta muistuttavat tavarat
uskoin vakaasti komeroihin
möröt eivät tule ulos jos ovia ei avaa
muistot lokeroidaan kaapin hyllyille
kolme hyllyä hyville
yksi pahoille
kaksi vaan muistoille
niin kuljin eteenpäin
päivästä toiseen
joku avasi komeron
tavarat tippuivat lattialle
särkyivät jalkoihini
muistot täyttivät mieleni
totuus syöksyi sydämeeni
rikkoen mieleni
avaten sementtisen portin
ja minä huudan ikävääni
tyhjille seinille
siniselle taivaalle
eikä kukaan vastaa minulle
kyyneleet valuen
teen muistokirjoitusta kortille
suunnittelen kukkia haudalle
olisit edes antanut
sen pienen hetken
sanoa hyvästit
Selite:
Rakkaan ja korvaamattoman ystäväni muistolle,en tätä sanoiksi osaa purkaa on tuska liikaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullisen kaunis runo menettämisen tuskasta. Olen pahoillani ystäväsi puolesta, jaksamista.
Totella raastavaa menettää paras ystävä,
sen tuntee hyvin runostasi, tuotessasi kaiken sen sanoiksi meille lukijoille.
Kiitos runosta.
Totella raastavaa menettää paras ystävä,
sen tuntee hyvin runostasi, tuotessasi kaiken sen sanoiksi meille lukijoille.
Kiitos runosta.
Surullisen kaunis runo menettämisen tuskasta. Olen pahoillani ystäväsi puolesta, jaksamista.
Totella raastavaa menettää paras ystävä,
sen tuntee hyvin runostasi, tuotessasi kaiken sen sanoiksi meille lukijoille.
Kiitos runosta.
Totella raastavaa menettää paras ystävä,
sen tuntee hyvin runostasi, tuotessasi kaiken sen sanoiksi meille lukijoille.
Kiitos runosta.