Lapsena pienenä, hentona
usein ikävä sydämeen astui.
Kaipas äitiä,lämpöä sylin,
kättä kyyneleet pyyhkivää.
Isona, hentona edelleen
kaipaus sydämen usein viel saartaa.
Ei lämpöä rakkaan, läheisen
ilman elää vois ihminen kauaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hentona soi kaipauksen väreet runollasi.. Pidän