Vihreä väri sun kasvoiltas
kauas pois hälvennä.
Sillä toisen ihmisen sisimmästä
et tiedä hiventä.
Et ollut sä matkalla erämään,
jossa pimeys kaiken peitti.
Jossa viiltävä vilu ymäpröi,
kuoren suojaksi ihminen teki.
Tunsitko samaa ikävää
käsi enkelin kun kylmeni?
Ikävät huudot niin sivalsiko
sinun sisintäs samoten?
Korvas opetitko myös sinä ohjaamaan
sanat ikävät toisesta ulos?
Kaaduitko samoihin kantoihin
haavat ikuiset jalkoihis tehden?
Suuntavaistoko petti myös sinukin
jolloin katosi tuttu koti?
Hymyn valoitko kasvoille peitteheks
huolet toisten minimoideks?
Jos kaikkeen sä pystyt samaistua,
kuinka kateutta tuntea voisit.
Sinä myöskin kuoresi sisälle
hiljaa tukea kaipailisit?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
