vesamikael

Lähes jokainen päivä, iltakin,
tuo kohtalo sinut luokseni, tahtomattani.
Nauramme, juttelemme ja joskus,
kun olen todella onnekas,
kosketamme huomaamattasi toisiamme.
Odotan, että sinäkin tuntisit jotain,
edes pientä kipinää siitä tunteiden roviosta,
joka palaa sisälläni.
Odotan, että jonain päivänä tarttuisit käteeni,
katsoisit silmiini ja sanoisit;
"Taidan olla ihastunut sinuun..."
Toivon ja odotan, enempää en uskalla,
olemmehan tunteneet jo pitkään,
olemmehan työtovereita.