sinun sielusi
korpimetsään juurtunut,
vanamon varpuvarsi
sammalikon päällä
punertavan päänsä aamuun nostaa
ja minun,
siltojen yli
hapuilevissa käsissä,
epävarmoissa askeleissa
tämän haukottelevan kaupungin
kädettömänäkin koskettaa,
silmättömänä katsoo
hellemmin,
syvemmälle kuin kukaan
ja tämän kaupungin
säröilevän asfaltin alta
kasvaa mustikoita
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea
Jopa olet voimallisesti, osuvasti asiasi ilmaissut!
Runokuvia tämä täysi, hieno to haukotteleva kaupunki. Kiitos tästä.
Sivut