tahdon oppia
katsomaan pahuutta
ihmisissä,
että ymmärtäisin,
miksi sillä
on meissä
niin suuri valta
tahdon oppia katsomaan
kauneutta ihmisissä,
että minusta
voisi tulla
yksi heistä,
joka tekee
meistä kauniita
ja kun olen
katsonut
oikein tarkkaan,
haluaisin kysyä
joltain viisaalta,
onko
pahuutta ja hyvyyttä
olemassakaan
onko kaikki
sittenkin
vain ihmisyyttä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoinen päättely, juonen kulku.
Saatana on itsekkyys, eikä olento. Ikivanha metafora, jonka kristityt ja muslimit ovat tulkinneet kirjaimellisesti.
Nytpäs vilosohviseksi vedit ja keskustelua herätit. Oivallinen ja rehti pohdinta. Itse katson, että pahuus on hyvyyden puutetta, joka on olemassa samassa mielessä kuin pimeyskin. Sillä ei ole itsenäistä olemassaoloa (kuten jollain Saatanalla), mutta pimeyskin on faktaa. Hyvyys on itselleni pyyteettömiä tekoja. Kaikki muu jää sanojen ja teoreettisen haihattelun asteelle, olkoonkin sitten vaikka kuinka kaunista ja puhuttelevaa... Filosofista runoutta parhaimmillaan, kiitos!
kaunis, loppu varsinkin, siinä on jotain niin upeaa :)
Hieno, vaikuttava teos
Hyvä runo ja loppu kruunaa
Ihmisyys on juuri sitä, hyvyyttä ja pahuutta meissä, luulen. Äidinmaidossa jo imimme ne tiedot itseemme. Niin totta tuo että pahan valta on suuri, mutta hyvän aina monin verroin suurempi. Eletään siis toivossa. Hyvää pohdintaa runoksi.
Sivut