Minä menen keskelle kaupunkia
galleriaan, kuin metsään
ja junttaan siihen paalun.
Niin minä teen
vaikka voisin muuta.
Olkoon alla asfalttia
tai kiveä kovaa.
Siitä sitten otan suunnan
kunnes toisaalla
koittaa aika.
Kutsu kankaan
kauemma.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Adastra | Markkinapallo | 4.12.2006 | 2 | Runo |
| Adastra | jälkipuhe | 4.12.2006 | 2 | Runo |
| Adastra | mielen tila | 15.11.2006 | 4 | Runo |
| Adastra | Maria | 15.11.2006 | 3 | Runo |
| Adastra | Nimetön | 10.11.2006 | 1 | Runo |
| Adastra | Nimetön | 10.11.2006 | 1 | Runo |
| Adastra | elämäni ensimmäinen | 9.11.2006 | 9 | Runo |
| Adastra | kantava unelma | 9.11.2006 | 3 | Runo |
Kommentit
Paljon ajatuksia, sujuvaa kerrontaa ja pistää pohtimaan.
Vahva ja viisas runo sinä tiedät oman suuntasi<3
Junttaus; aivan liian harvoin käytetty sana. Kiitos että muistutit sen olemassaolosta :)
hienoa vahvaa ja *alkuasukasmaista* tunnelmaa, selvästi tiedät mitä tahdot, sen toteutat
Aikamoinen ajatus tässä runossa, aika viisasta etten sanoisi.
Taiteellista. :)
Sivut