tartun pinnasta kiinni
pyörin maailmanpyörässä
sisällä hipaiseva kosketus
kuljettaa minut äärirajoille
© HH, 2012
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Olen seitsemän runokirjaa tehnyt runouden harrastaja. Tällä hetkellä toivoisin ainakin, että tämä harrastus saisi kestää läpi elämäni, se alkoi kahdeksantoistavuotiaana vuonna 1994. Kirjoista uusin ilmestyi marraskuussa 2017.
Harrastan runoutta muutenkin monin eri tavoin. Esiinnyn, keräilen runokirjoja ja kommentoin toisinaan runotta täällä internetin uumenissa. Minulla ei ole määritelmää siihen, millainen runo voi olla.
Mutta hyvät ihmiset, jos pidätte runoistani, vanhojakin runojani saa täällä kommentoida eikä pelkästään uusinta uutta. Tiet, joita kuljen nykyisin, ovat etupäässä Pohjois-Pohjanmaalla, sillä siellä nykyisin asun.
Runo ei koskaan katoa, se löytää yhä enemmän, se näkee, mitä elämää voi olla, mistä tahansa suunnasta sivuilleen katsoen.
Uusin kirjani on nimeltään Ihmisyyksiä. Facebookissa siitä voi tykätä täällä.
Esittelyä kirjoistani täällä.
tartun pinnasta kiinni
pyörin maailmanpyörässä
sisällä hipaiseva kosketus
kuljettaa minut äärirajoille
© HH, 2012
Kommentit
Pieni, mutta vahva runo.
Tykkään, kun tällaiseen aiheeseen löytyy uudenlaiset sanat. Aihepiiristä ei sopisikaan kirjoittaa liian suorasti.
Hyvin tiivistetty.
huikeaa pyöritystä, hyvä runo
Vahva, hyvä runo
pyörän pinnasta vain johan olikii kosketus ja pyöritys......
Kiepauttavan Vahva.
Pidin runosn tunteesta, sen ajatuksesta.
Hyvin pyörit kosketuksen äärirajoille,ja takaisin,pidän.
Runon alku on juuri niin kaksimerkityksellinen kuin vain voi olla. Sana 'pinnasta' voi ollan sanojen 'pinta' tai 'pinna' taivutusmuoto. Sehän tässä runossa viehättää, ja myös ääriasioiden, kuten 'hipaiseva kosketus' ja 'maailmanpyörä' sanojen eräänlainen merkitysten mittaero, jotka vievät (kuljettavat) äärirajoille. Äärirajoilla pysytään ja ollaan siten tasapainossa. Pienessä voi olla paljon!
Sivut