Otin käteeni ihmisen
onnellisen, surullisen
Juice Leskisen
tärkeän miehen
kokonaisen runoteoksen,
tunsin syksyn sävelen.
© HH, 2012
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Olen seitsemän runokirjaa tehnyt runouden harrastaja. Tällä hetkellä toivoisin ainakin, että tämä harrastus saisi kestää läpi elämäni, se alkoi kahdeksantoistavuotiaana vuonna 1994. Kirjoista uusin ilmestyi marraskuussa 2017.
Harrastan runoutta muutenkin monin eri tavoin. Esiinnyn, keräilen runokirjoja ja kommentoin toisinaan runotta täällä internetin uumenissa. Minulla ei ole määritelmää siihen, millainen runo voi olla.
Mutta hyvät ihmiset, jos pidätte runoistani, vanhojakin runojani saa täällä kommentoida eikä pelkästään uusinta uutta. Tiet, joita kuljen nykyisin, ovat etupäässä Pohjois-Pohjanmaalla, sillä siellä nykyisin asun.
Runo ei koskaan katoa, se löytää yhä enemmän, se näkee, mitä elämää voi olla, mistä tahansa suunnasta sivuilleen katsoen.
Uusin kirjani on nimeltään Ihmisyyksiä. Facebookissa siitä voi tykätä täällä.
Esittelyä kirjoistani täällä.
Otin käteeni ihmisen
onnellisen, surullisen
Juice Leskisen
tärkeän miehen
kokonaisen runoteoksen,
tunsin syksyn sävelen.
© HH, 2012
Kommentit
Sävähdyttävän Hieno.
Tosi Onnistunut.
Niin, näinhän on. Juice oli, kuten sanottu, aikansa Leino. Sanoitukset monitasoiset, eivät ollenkaan yhdellä kuulemalla selvät. Huima taito käsitellä jokaiselle ihmiselle tuttuja tunteita sekä ilmiöitä, niissä todellakin on jokaisen ihmisen tärkeys, jokaisen ihan oma runoteos, myös Juicen itsensä.
Hyvä on,pidän.
Hieno runo Juicen muistolle,
suuri kunnioitus värisee riveilläsi.
Minäkin rakastan Leskisen lauluja.
Juicella on loistavia sanoituksia...arvostava runo, hyvä
Vähin sanoin vahva, tunteellinen runo.
Omaperäisen upea
Minulle Juice on melkoisen etäinen tuttavuus.
Sivut