enkä sitä aina pyytänyt
en saanut nauraa aina
enkä aina edes itkua
en saanut jatkuvia vaikeuksia
enkä aina ratkaisuja
en saanut huolia
ettenkö niitä kantaisi
en saanut sinua elämän tielle
ellet sinä mukana kulkisi
minä muistan sinut kuitenkin
enkä aina tiedä mistä
minä pysähdyn nyt
ja sinua minä mietin
minä sain sydämen
ihan vain kantamaan
elämäni rytmiksi
soinnuiksi ja säveliksi
en pelkkää duuria
enkä vain mollia
minä sain hyräillä
ja puhua
minä sain sinut tänäänkin
näille teille, näille poluille
rosoille ja sileille
ja niin paljon haaveita
kipua ja valoa kuulla
sain elämän
jota saan elää yhä
oppia ja välillä olla
minä sain virnuilla
ja välillä vakavoitua
minä en tiedä
miten tätä riittää
tätä kaikkea
enemmän ja enemmän
minä vaellan ja vaellan
väillä tutuilla mailla.
31.10.2019 (C) HH
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut