Olen seitsemän runokirjaa tehnyt runouden harrastaja. Tällä hetkellä toivoisin ainakin, että tämä harrastus saisi kestää läpi elämäni, se alkoi kahdeksantoistavuotiaana vuonna 1994. Kirjoista uusin ilmestyi marraskuussa 2017.
Harrastan runoutta muutenkin monin eri tavoin. Esiinnyn, keräilen runokirjoja ja kommentoin toisinaan runotta täällä internetin uumenissa. Minulla ei ole määritelmää siihen, millainen runo voi olla.
Mutta hyvät ihmiset, jos pidätte runoistani, vanhojakin runojani saa täällä kommentoida eikä pelkästään uusinta uutta. Tiet, joita kuljen nykyisin, ovat etupäässä Pohjois-Pohjanmaalla, sillä siellä nykyisin asun.
Runo ei koskaan katoa, se löytää yhä enemmän, se näkee, mitä elämää voi olla, mistä tahansa suunnasta sivuilleen katsoen.
Uusin kirjani on nimeltään Ihmisyyksiä. Facebookissa siitä voi tykätä täällä.
Esittelyä kirjoistani täällä.
usvan takaa syntyvä aamu
ja edessä hylätty pelto
lato monille muistoja täynnä
katson maisemaa vuosien takaa
siinä vaiheessa kun valo
taittuu pimeän jälkeen
muistan juhannustaian
omaa hiljaisuutta ja hyvää
sen ajan tarinoista
nuoremmat sanovat
jo vanhan miehen kertoneen.
© HH, 2012
Kommentit
Katseella matka vuosien taakse,hyvää muistoa,pidän.
Kaunis runo
Tuon niin muitan ja rakastan
Käsinkosketeltavaa juhannuksen ja kesäyön taianomaista tunnetta.
Ihastuin.
Hieno, nostalgiaa sykkivä. Muistoja nostattaa.
Upea juhannusruno tämä
Sivut