kuinka olemme erilaisia
mutta samanarvoisia
kuinka huomasin
liian aikaisin
erilaisia unelmia
hetimullekaikkitännne
hetimaailmaanrauha
eimuavoisvähempääkiinnosta
ja monta muuta
sitten sain turpaan
niin nyrkillä
ja kuten elämältä saadaan
ja minä en koskaan
oppinut vihaamaan
enkä kai koskaan
oppinut katkeraksi
minä huuhtelin surujani
kastelin ja katselin iloja
minun piti luopua viinistä
mutta minulle jäi
runot, ihmiset, halauksia,
vielä sinisemmät silmät
nähdä elämää, nähdä maailmaa,
olla ja elää jokainen hetki
jokainen sekunti kuin tämäkin
minulle jäi ihmisen kaipaus
elämän haikeus ja vaikeus
ja mieli joka ei ole vain
kaunis ja avoin
vaan yhtä aikaa alaston
minulle jäi elämän nälkä
lanka joka palaa
jokaisen värisävyn vuorollaan
ja yhä uudelleen, yhä uudelleen.
10.12.2018 (C) HH
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
upea runo
Sivut