Peilikirkkaan veden pinnasta
kuvastuu silmieni eteen
taivaan salaiset pumpulitiet.
Tahtoisin hetken kulkea
taivaan sinipolkuja pitkin
ja hengittää iankaikkisen elämän
sanatonta sinfoniaa.
Lempeiden tuulten mukana
sieluni nousee hiljalleen
taivaankaarille iäksi kulkemaan.
Kuljen siellä polkuja pitkin,
missä linnut laulavat toisilleen
rakkauslaulujaan
ja elämän vesi vapaana virtaa
sielujen ikuiseen mereen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi