Miten lumoavaa on nähdä
sinisen hetken hiljaa saapuvan
lumimetsän nuokkuville hartioille.
Hiljalleen se painaa
samettisen pehmeän viittansa
valkoisen hangen pintaa vasten
kuin tuudittaakseen luonnon
ikuiseen uneen.
Tässä ainutlaatuisen kauniissa,
pysähtyneessä hetkessä
pieni kuiskauskin rikkoo
hiljaisuuden hauraat,
kimaltavat kristallikiteet.
Varovaisin askelin kuljen
välkehtivän jäälyhtymeren keskellä
ja tunnen hetken aikaa olevani
sinisten hetkien kuningas.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi