![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Makarios kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-943-1535706335.jpg?itok=3Knwiq8r "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Makarios kuva")
Eivät sanatkaan nyt kulje
sieluni sinisillä teillä.
Ne harhailevat
tuulen näkymättömillä siivillä
ja karkaavat käsistäni
kylmenevän yön yksinäiseen
pimeyteen.
Tässä minä seison
tyhjyyden keskellä
ja annan ajan vain virrata
sieluni kuivuvaa puroa pitkin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Anna muistojen kristallisateen virkistää jälleen sielusi ja mielesi..
Ei ole hätää, kun sielun tiet ovat siniset... ne ovat kauniit ja avarat... ja vievät vielä sinne, missä purot solisevat. :) Kauniisti kirjoitettu runo.
Kauniisti sanat kulkee runossasi, joskin vähän surullisin sävyin.
niin kaipaavan herkkä on runosi kieli
kauniisti herkästi kirjoitettu
anna rauha itsellesi
uusi pulppuava purosi solisee kohta ....
Haikean kaunista kuvausta hetkestä jolloin sanat tuntuvat kuin katoavan ilmaan, ohittavan niin että ei ehdi edes kunnolla katsoa peräänsä. Runouden sininen seisahtunut hetki joka väistämättä jokaisella sananikkarilla edessä silloin tällöin, mutta yhtä usein onneksi takana :))
ja niin kauniisti osaat mielesi liikkeistä kirjoittaa että lukija tuntee empatiaa
Sanat nukkuvat talviunta... ehkäpä... ;)
Hieno runo kuitenkin niistä sanoista mitä tähän löysit.
Joskus ei sanatkaan kulje...haikea, hyvä runo
Surullinen,kaunis...
Ne harhailevat
tuulen näkymättömillä siivillä
ja karkaavat käsistäni
kylmenevän yön yksinäiseen
pimeyteen.
Runo taidetta parhaimmillaan. Hyvä Kari!!
Herkkää ja kaunista...
Sivut