Ollessani yksin
minä kuuntelen hiljaisuuden
äänettömiä sanoja.
Nuo äänettömät sanat
koskettavat minun ajatuksiani
silkkisen pehmein kosketuksin.
Miten voimakas voikaan olla
tämä hiljaisuus ympärillämme,
joka meitä jokaista koskettaa
omalla tavallaan.
Toiset meistä
tämän yksinäisen maan matkaajista
saavat siitä sielulleen suuren rauhan,
mutta toiset sydämessään vain tuntevat
suurta ja tuskaisaa
yksinäisyyden lamaannuttavaa voimaa.
Hiljaisuudella on siis monet kasvot.
Meidän kaikkien tulisi vain oppia elämään
meitä ympäröivän näkymättömän voiman kanssa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hiljaisuus on Kultaa! Vain ajatukset seurana; aivan upea runo!
Joskus hiljaisuus on tuskaa joskus lääkettä.Ihmisen mieliala ratkaisee sen mitä se on.Hienosti asian ilmaisit.
Hyvä runo!! Kun hiljaisuuden voi kohdata, voi kohdata kaiken. Hiljaisuus on aina hiljaisuus, mutta ihminen sen tulkinnan siitä tekee.
Hiljaisuus on Ehdottoman Tärkeää kaiken hälyn j elämän hektisyyden keskellä. Toisaalta jollekin hiljaisuus voi olla hyvinkin vaikeaa.
Itse arvostan suunnattomasti. Voimaannuttavaa. Hiljaisuus Puhuu joskus Enemmän.
Äärettömän Hieno ja Puhutteleva runo.
Kaunista rauhaisaa hijaisuuden kaikua sanoillasi,säkeilläsi..hiljaisuudessa kuiskivat totuus ja rakkaus :)
Runo on upea!
Hienosti olet runoosi osannut tiivistää yksinäisyyden kaksi puolta, jotka erityisesti
näin Joulun aikaan ihmismielissä korostuu.
Toiset ahdistuvat yksinäisyydestä ja toiset
haluavat juuri sitä, hiljaista rauhaa sisimpäänsä.
Hiljaisuuden voima on valtava niin monella tapaa. Kauniisti olet sen tässä kuvannut. :)
Sivut