Nukkuvan meren sylissä,
kimaltavaa jääkristallia.
Koskemattoman kaunista
ja hyvin haurasta
kuin elämämme päivät.
Tulee aika syntyä
ja tulee aika kuolla,
mutta kaikki ainutkertaisina,
kristalleina päälle maan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno runo...ainut kertaisiahan me kaikki, pidän : )
Ainutlaatuisen Kaunis on runosikin.
Tämä on niinkuin otsikkokin, äärettömän ihana ja
kaunis. Koristeellinen fonttikin sopii runoosi.
Tavattoman kaunista ja tavattoman totta.
kovin on upeaa!
Wow..mitä sanojen kristallia..kaunista!
Hyvin kauniisti kerrot luonnosta, joka kuvastaa ihmisen elämää. Upea runo.
Mielettömän kaunis runo.
Todella kaunis. Osaat hyvin kirjoitta jälleen.
Niin herkän hauras on todella elämä
kuin jääkristalli,
kaunis ja niin helposti särkyvä...
Todella upeaa tunnetta on runosi sanoilla. vahvaa tunnetta ja niin herkkää ja hauras jään kristallisydän. perhana! ei sitä enää kauneimmin voisi enää tulkita. Taiten tehty upea runo!
Runon alku pysähdyttää lukijan katsomaan sitä meren pinnalla lepäävää jäähileistä verhoa - koskematonta ilman askelia - ja siitä lukija matkaa runon sanoilla sujuvasti loppuun saakka.
Tämäkin kaunis ja talvinen näky hivelee silmää - mutta kuolee kevään sulattaessa sen pois.
Ainutkertaista ja tässäkin vuodessa sekä tämän runon kerrassa.
Minusta otsikko on kutkuttavan herkistävä - ei lukija ennen olekaan osannut hoksata ajatella jäisen meren pintaa koskemattomuudessaan - ilman askeliakaan - olevan todellakin ainutlaatuisen kaunista, ja vain tänä vuonna tässä runon tuomassa hetkessä.
Loistavaa - kuinka runoteos saakin tyhjennettyä ja samalla täytettyä ajatusten alueelle lisää virtaa voimaannuttavaa.
Hieno runo...ainut kertaisiahan me kaikki, pidän : )
Ainutlaatuisen Kaunis on runosikin.
Tämä on niinkuin otsikkokin, äärettömän ihana ja
kaunis. Koristeellinen fonttikin sopii runoosi.
Tavattoman kaunista ja tavattoman totta.
kovin on upeaa!
Wow..mitä sanojen kristallia..kaunista!
Hyvin kauniisti kerrot luonnosta, joka kuvastaa ihmisen elämää. Upea runo.
Mielettömän kaunis runo.
Todella kaunis. Osaat hyvin kirjoitta jälleen.
Niin herkän hauras on todella elämä
kuin jääkristalli,
kaunis ja niin helposti särkyvä...
Todella upeaa tunnetta on runosi sanoilla. vahvaa tunnetta ja niin herkkää ja hauras jään kristallisydän. perhana! ei sitä enää kauneimmin voisi enää tulkita. Taiten tehty upea runo!
Runon alku pysähdyttää lukijan katsomaan sitä meren pinnalla lepäävää jäähileistä verhoa - koskematonta ilman askelia - ja siitä lukija matkaa runon sanoilla sujuvasti loppuun saakka.
Tämäkin kaunis ja talvinen näky hivelee silmää - mutta kuolee kevään sulattaessa sen pois.
Ainutkertaista ja tässäkin vuodessa sekä tämän runon kerrassa.
Minusta otsikko on kutkuttavan herkistävä - ei lukija ennen olekaan osannut hoksata ajatella jäisen meren pintaa koskemattomuudessaan - ilman askeliakaan - olevan todellakin ainutlaatuisen kaunista, ja vain tänä vuonna tässä runon tuomassa hetkessä.
Loistavaa - kuinka runoteos saakin tyhjennettyä ja samalla täytettyä ajatusten alueelle lisää virtaa voimaannuttavaa.
Sivut