![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Katto on painunut monen talven lumista.
Ikkunoissa roikkuvat auringon haalistamat verhot,
sen näköisinä,
ettei siellä ole asuttu vuosiin.
Pihalla on käyty,
näen sen.
Pihatiellä
auton renkaitten taittamaa
ylipitkää heinää.
Mutta sisällä ei ole käyty,
portaiden edessä vain käännytty.
Verannan portailla nyt
nokkosperhonen
värisyttää siipiään.
Aika on mennyt ohi.
Myös minä menen ohi,
vaan vielä kerran katson taakseni.
Pieni käsi raottaa verhoa,
lapsi kurkistaa ikkunasta.
Se on kuin minä siinä,
minun näköiseni.
Näen lapsenkasvot hetken.
Sitten käsi päästää verhon.
Niin lyhyen ajan
aurinko pilven raosta valaisee.
Sen ajan näen
hetken menneestä,
ohi kulkevan varjoni.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
nostalginen ja elävä runo
elämän kulusta, ehkä lyhyydestäkin
helppo kuvitella kuvina
Sivut