Kevät eteni vääjäämättä, pesin pyykkiä,
päättämättä eteeni tulleita ongelmia, monisyisiä ja kipeitä,
muumioituneita sukurasitteisia, yritin karistaa niitä harteiltani,
sillä ne kietoutuivat minuun perisynnin lailla,
Luojani ellet sinä minua niistä vapauta,
ei sitä kukaan mukaan tee!
Maailmaa Jumala aramahda,
Minua Jumala armahda,
Olen tässä kädet avattuina!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut