Kuluu kuluu tunnit ja kengät.
Ruhjotut polvet ja sydämet.
Vain rajoittunut rakkaus määrittää itseään vapaudella.
Kuin aika käy viisareita vasten, hakkaa sydämet rintalastojen alla rytmiin, jonka sinä taitavasti osoitat. Vain yhden tahdin kerrallaan, puolikkain “sävel” askelin, ihan hitaasti, niin että jumalatkin punastuu.
Luopumisen siedettävä tuska.
Olemisen sietämätön keveys.
Jokaisella henkäyksellä, yhä enemmän sinä olet minusta ulkona.
Jokaisella henkäyksellä, yhä enemmän SINÄ olet minussa.
Pidä vapautesi,
minä kuulun koko maailmankaikkeudelle.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
