Haavani
on revitty rikki
Epätoivon musta aukko
tuntuu nielaisevan minut syvyyksiinsä
Ja vauhti on
ääntä nopeampi
En kuule mitään kun
tuska ryöppyää ympärilläni
vesiputouksen lailla
Tunnen sen vangitsevan minut
mustalla
kostealla
sumullaan
nielaisten toivoni paremmasta.
Kaappaan toivostani kipinän sydämeeni
hellin sitä
hiljaa
odottaen aamun ensimmäistä valonsädettä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi