Ihmisiä pelottaa kohdata totuus.
Valitettavasti minuakin.
Kunpa olisinkin niin naiivi ja viaton,
että luottaisin tuntemattomiin,
olisin aidosti iloinen toisten onnesta.
Lopetin,
kun tajusin että ei niitä kiinnostakaan tietää miltä sateessa seisominen minusta tuntuu.
Hymyilen kaikelle tälle ironialle ja katkeruudelle.
Olinpa tyhmä kun halusin uskoa onnellisiin loppuihin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hieno!!
Tämä kolahti ja kovasti kolahtikin! Hieno runo.