ei se hyväillyt hipaisten, ei myrskynnyt mennessään se vain tuoksui jo kaukaa, soitti suudelmin poukaman puita, sai hiekkäjyväset hymyämään ja kun se jäi, sydänlahdelmaan leikkimään minä omakseni tunsin sen eikä värähtänyt lehtikään
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tunne koe niin näet ja arvostat
Sivut