Valkovuokko kumartaa länteen
kokoaa sakaransa
huomisen nupuille.
Äitini portailla
iltaan nukahtanut.
Muistot
vaatimattomasti maitolasissa
juopuneet paljosta
vedestä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä![]() |
Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Albatrossi | Innovaatio | 11.5.2016 | 9 | Runo |
Albatrossi | Lentävä lause | 8.5.2016 | 3 | Runo |
Albatrossi | Toukokuun tähtikukka | 7.5.2016 | 5 | Runo |
Albatrossi | Leija 3/3 | 5.5.2016 | 3 | Runo |
Albatrossi | Leija 2/3 | 5.5.2016 | 1 | Runo |
Albatrossi | Leija 1/3 | 4.5.2016 | 4 | Runo |
Albatrossi | Aaton valossa | 29.4.2016 | 7 | Runo |
Albatrossi | Kyyneleet | 27.4.2016 | 5 | Runo |
Albatrossi | Maalintippakukka | 23.4.2016 | 6 | Runo |
Albatrossi | Aihio | 22.4.2016 | 5 | Runo |
Kommentit
Täyteläinen runo, tulevaisuuta kohti. Unohtamatta äitienpäivää ja millaisesta elämästä sitä ponnahtaa ja odottaa. Valkovuokon näkee ja kukat ojentaa Äidin uneen. Istuu ja miettii, äidin askelia ja odottaa. Onhan äitienpäivä. Ja äidillä on oikeus poikansa läsnäoloon. Kosketukseen halaukseen. Nämä tuli tähän kohtaa. Ei äiti nouse jalustalle vaan tärkeintä on se että hän istuu portailla
Pidän.