Joistakin olen
liian onnellinen
yksin
enkä siksi löydä
ketään toista
jonka kanssa olla
onnellinen
ehkä
en tiedä
voiko olla liian onnellinen
mistäminämitääntiedän
paitsi sen
etten todellakaan aio olla
kenenkään kanssa
joka saa minut
tuntemaan itseni
vähemmän onnelliseksi
liian onnellinen
yksin
enkä siksi löydä
ketään toista
jonka kanssa olla
onnellinen
ehkä
en tiedä
voiko olla liian onnellinen
mistäminämitääntiedän
paitsi sen
etten todellakaan aio olla
kenenkään kanssa
joka saa minut
tuntemaan itseni
vähemmän onnelliseksi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
antaa ajateltavaa
ehken ohjeen ohjentaa
Varsinkin menneisyyden kyläyhteisöissä (nykyäänkin monissa maissa kuten Intia) yhdistettiin rakkaus jonkinlaiseen ostamishaluun, käsitykseen molemmille osapuolille edullisesta vaihtokaupasta. Sellainen tavara persoonallisuusmarkkinoilla, kait se onni ja onnellisuuskin rakastuisivat ostettuun ominaisuuteen.
Miksi me hullaannumme ja ymmärtäessämme kokonaisuuden, ristiriidat, pettymykset ja ikävystyttävyys vaan voittaa suurempaa jalansijaa, hurman salaperäisyys häviää. Mikä on tämä inhimillisen olemassaolon ongelma, sietämättömän olemassaolon vankila. Miten ylittäisimme yksilöllisyyden rajat, jotta voisimme kokea yhteneväisyyttä, yhdeksi tulemisen onnen. Meidän täytyisi olla palvontaa, uhrausta, kuritusta, luomistyötä ja huumausainetta suurempia. Pakeneminen sisäisen ja ulkoisen apukeinon maailmaan saa vain pinnallisen yhtymisen muodon. Ja sen tyydyttäminen vaatii lisää ja voimakkaampia hallusinaatioita, jatkuvaa itsensä turruttamista.
Yrittäessämme pelastaa elämäämme, hajotammekin maailmankuvaamme. Harjoitamme lapsesta asti päähän iskostettua laumaeläin kulttuuria. Unohdamme itsemme, halumme ja tarpeemme. Luovan tavan yhdistää rakkaus, olematta pelkkiä osavastauksia, pelkkiä murrettavia seiniä yhdistää yksilöllisyys kahdeksi, joka tuntee olevansa yhtä. Olla tuhlaileva iloisuudessa ja kyvykkyydessä jakaa ylitsevuotavaa eläväisyyttä. Tuntea iloa jakaa rakkautta, antaa ja jakaa omastaan, omasta sisimmästään.
Rakkauteen kuuluu huolenpito, vastuuntunto, kunnioitus ja tieto sekä rakkauden kohteen, elämän ja kasvun aktiivinen huolenpito. Tämä on erityisen tärkeä nuorille ja lapsille. Ilman huolenpitoa, puuttuu rakkaus ja elämän mittainen kierre on valmis. Vanhemmiten korostuu sielullinen tarpeiden tyydyttäminen osana yksilöllisyyttä, jotta yksilö olisi oman painonsa kokoinen kultaa. Kunnioittaisi itseään, ympäristöään ja elämää. Tuntisi itsensä, omistaisi rakastavat vanhemmat, jotka merkitsisivät sieluun tien, kypsyyden ja sen kaikkea merkitsevän asenteen. Kyvyn rakastaa itseä kuten kaikkia muita.
Jos uskoo itseensä, uskoo myös muihin ihmisiin. Uskoo oman rakkauden kykyyn herättää toisissa rakkautta ja uskoo tämän rakkauden kestävyyteen. Ja kaikkeen tarvitaan rohkeutta, rohkeutta, jotta voisi heittäytyä näiden arvojen mukaisesti siihen minkä uskoo oikeaksi, Rakkaudeksi.
- Ei onni tule etsien, se tulee eläen.
Ei onni tule ulkoa, se nousee rinnasta.
Mielestäni parhainta onnea on iloita pienistä asioista.
tai ei ketään kaipaamatonta oloa
Sivut