Se ilta ja yö
pienen saaren rannassa
jonka hiekalla
paloi nuotio
luoden veneen kannelle
kauniin loisteen
ja sinun ihollesi
lämpimälle ja kostealle
houkuttelevan hehkun
vaikken ilman sitäkään
olisi voinut pitää
sormiani irti sinusta
ja onneksi
ei tarvinnutkaan
jokaiseen kosketukseen
vastasit kosketuksella
jokaiseen suudelmaan
yhtä halukkaana
ja hetken päästä
näytti siltä
kuin meitä olisi
vain yksi
niin tiiviisti
olimme toisissamme
keinuttaen venettä
uudestaan
ja uudestaan
väsymykseen asti
sen muistaisin aina
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tavallaan jatkaa edellistä runoa mutta näkökulma ja tunnelma toinen. Kursivoitu lopetus jopa tehokkaampi kuin edellisessä, ja kuten siinä myös tässä muuttaa runon tunnelman hienosti.
tuon runon tuntee iholla... upea!
Rakkauden hehku väreilee runossasi.
Mahtava tunnelma tässä runossa.Jokainen haluaisi varmaankin todeksi elää tämän runosi.
On todella kaunis
rakkausruno,
kiitos
hienoa kerrontaa
pidin paljon
Romantiikkaa parhaimmillaan.
Kaunis.
Sivut