Historian lämmössä kasvoin kauniiksi

Kuka uskalsi sammuttaa ikuisen tulen,
sen lämmössä kasvoin kauniiksi.

Ikuinen oli historian suudelma,
siitä kuvasta tunnistin itseni.

Sielu on nyt musta ja tyhjä
ja moraali pensseli.

Sielu on nyt musta ja tyhjä,
kuin syttymättömän hiilen pinta.

Mieli nousee vain tulesta
oranssin kekäleen vierestä.

Savu pakottaa
suun hymyyn.

Saivatpa ansionsa mukaan
vaikka mutkan kautta,

eihän ole olemassa viattomuutta,

eihän.