Peilistä näkee,
ettei tänäänkään ihan
tunnu siltä.
Ettei ole niin kuin pitäisi,
pitäisi ja pitäisi,
kaikkea pitäisi taas.
Käskevät tiivistämään julkisissa,
muuttamaan totutut tavat,
kaikkialla kuuluu että;
olisit nyt kunnolla ja uskoisit
minua.
En halua.
Juuri ja juuri nytkään mahdun,
makaan lattialla kaksinkerroin kippurassa,
kun ei kellään ole tarpeeksi.
Sanovat ajan olevan vain yliarvostettua.
Kätevä psykologinen defenssi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi