Yön vaihtuvat varjot
kulkevat puiden yllä.
Halla huokuu
pitkin veden pintaa.
Sateen jälkeen
hengitän syvemmin
tätä kosteaa, kylmää ilmaa
kuin yksinäisyyttä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Yön vaihtuvat varjot
kulkevat puiden yllä.
Halla huokuu
pitkin veden pintaa.
Sateen jälkeen
hengitän syvemmin
tätä kosteaa, kylmää ilmaa
kuin yksinäisyyttä.
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Tässä on kaunista tunnelmaa...surullistakin...en vain jotenkin koe tätä surulliseksi...ehkä haikeaksi...sateen jälkeen on helpompi hengittää...=)
Käsinkosketeltava tunne.
surullisen kaunis runo.
Sivut