Anteeksi,
kun hymyilin..
Se vaan tuli jostain,
kun mietin sanojasi.
En suinkaan pahaa tarkoittanut,
vaikket uskokaan.
Sanasi minun heikosta itsetunnosta,
sammuneesta rakkaudesta
ja jopa kyvyttömyydestä rakastaa
voisivat olla myrkyllisyydessään kuolettavia,
jos asiat olisivat todella noin huonolla tolalla.
Onneksi kaikki on toisin.
Katso!
Ei myrkytyksen oireita
ja elän jatkuvaa kevättä
odottaen kesää.
Hymyilen yhä itselleni.
Tiedän sen vakoiltuani itseäni
salaa partaa ajaessa.
Nauran jopa itselleni.
Olen kuullut sen
salakuunneltuani itseäni
ja voi kuinka palavasti rakastankaan
itseäni
elämää
maailmaa
luontoa
poikaamme
ja jopa sinuakin,
vaikket sitä uskokaan.
Mitenköhän on sinun laitasi?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi