Uurteita sydämessä

He saapuvat tänne kuolemaan
tuulenkevyet ruumiinsa
hallitsemattomasti keinuen
Saapuvat viimeisen kerran toivomaan
ja toivonsa menettämään

Jälleen ovat kädet kylmenneet
eivätkä sinapinkeltaiset peitteet
riitä niitä lämmittämään
Elävä sukupolvi pelkää liikaa
sanojen etsimistä sängyn äärellä
kahden katseen kohtaamista
loisteputkivalaisimien alla
Pölykerros rumalla muovituolilla
kertoo häpeämättömän totuuden

Kiillottomat silmät
jatkavat unista harhailuaan

Lihapullakastike, uudet perunat
jälkiruokana mansikoita kera kerman
Viekoitteleva tuoksu, kuhina ruokapöydässä
Sokeripala tipahtaa mustaan kahviin
kuuman kupin poltellessa sormenpäitä
Elämä.