Jellona murahti itelleen kesäharjan.
Paijaus vaikeutu,
mut komee se on ku aina.
Naaraansa ilme oli ehkä ekaks vähän,
no, sanotaan yllättyny.
Yks kerta se piteli mahaansa,
ajatteli et ois pari senttii kadonnu.
Oli kovasti innokkaana.
Siitä sitte kuoharia ja sulosia hymyjä.
Voiskohan onnellisuus pudottaa
vyötärölt kiloja...
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi