Sinä luulit etten tunne mitään.
Luulit etten kaipaa ketään.
Kuinka väärässä olitkaan.
Sä et nimittäin tiedä puoliakaan.
Mä tunnen,mä tiedän ja
mä kiltisti kaiken paskan siedän.
Se etten huuda ja riehu,
se ei tarkoita ettei mulla välillä veri kiehu.
Mä olen vain väsynyt matkaaja,
ei huuto mitään auta.
Se koettu on jo monta kertaa,
kun kukaan ei välitä millin vertaa.
Jos huudan,olisitko onnellinen?
Jos itkisin,olisitko tyytyväinen?
Vai vieläkö sanoisit että olen
tunne vammainen?
Selite:
En ole taas hetkeen kirjottanut.
Nyt taas päätin.
Tuntui hyvältä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
oikeen hyvä
Me kaikki reagoimme tavallamme, toinen huutaa, toisella se on hiljaista raivoa. Monesti ne hiljaisemmat tunteet on vaikeampi huomata.
Pidin kovasti. Suosikkeihin.
Onnea.
Niin,eihän toinen ihminen aina tiedö,mitä toinen tuntee sisimmässään.Hyvä runo.