Kaukana

Runoilija kapne

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.2.2008
Viimeksi paikalla: 15.3.2021 20:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
22.4.1994

Siinä puhuttiin vuorista ja ikuisesta liekistä, intohimoisesta rakkaudesta ja meidän tarinasta, joka alkoi monta kertaa, ja loppui aina kohtaan, jossa itkettiin yhdessä ja sitten erottiin.
 

Olen kaukana, poissa todellisuudesta.
Istun kivellä, suuren meren rannalla.
Kaikkialla on aivan hiljaista, vain aallot kohisevat.
Minun on helppo olla tässä, ilman huolia.
Kuulen hiljaisia askelia takaa..
Suljen silmät ja vedän syvään henkeä.
Käännyn katsoen taakseni..
Olet vieressäni, käsket minua olemaan hiljaa.
Astun lähemmäksi ja halaan sinua.
Menetin sinut kauan sitten, mutta niinkuin lupasin,
tulin luoksesi.

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot