Nimetön

Runoilija kapne

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.2.2008
Viimeksi paikalla: 15.3.2021 20:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
22.4.1994

Siinä puhuttiin vuorista ja ikuisesta liekistä, intohimoisesta rakkaudesta ja meidän tarinasta, joka alkoi monta kertaa, ja loppui aina kohtaan, jossa itkettiin yhdessä ja sitten erottiin.
 

Päältä päin näyttää et kaikki ois hyvin,
mut jos sisälle katsotaan niin siel on asiat toisin,
ei sydämestä jäljellä kuin rikotut palaset,
jokainen jätkä tulee sanomaan et,
oot parasta mitä mulle on annettu,
tahdon sut ikuisiks ajoiks vaik hetki vasta tunnettu
tule luokseni ja pitele musta kii,
kannattelen sua ja vien sut unelmiin.
Ei siellä ole huolia, eikä murheita,
Onnea valoa ja kestävää rakkautta
Kaiken uskon mitä mulle sanotaan,
ja sit mietin miks joudun yksin taas olemaan.
Moni sanoo että avaa tyttö kulta silmät,
kysyy miks toisten ittees satuttaa annat?

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot