Vaimolleni Helleville 15-vuotis hääpäivänämme 1985.
Sinun kanssasi samassa veneessä kulkenut oon,
ja yhdessä kestetty on me tuiskut ja tuulet.
On monta kaunista muistoa mielessä mun,
mä muistelen aikaa kun ensi kerran kohtasin sun,
soi silloin nurkissa talven viimat ja tuulet.
Sä olithan tyttönen pieni kun ensi kerran,
sinut kohtasin - oli kai johdatusta se Herran.
Kai muistat - ei paljon sanoja tarvittu silloin,
kun yhdessä kuljimme kirkkain kuutamoilloin -
niin se oli silloin aivan alussa kerran.
On aurinko noussut idästä monta kertaa,
vaan sinulle rakkaani löytynyt ei ole vertaa.
Kuka koskaan voisi täyttää paikkaasi sun,
sinä kallein aarteeni, kultainen Hellevi mun,
sinunlaistasi löytää en voisi toista kertaa.
Tänä päivänä Herra sua sydämestäni kiitän,
Sinä kaikkein parhaimman annoit avuksi mun.
Olet kantanut Herra kahta heikkoa lasta,
oi varjele rakkaani vaaroihin joutumasta,
vie taivaan kotiin kerran kultani mun.
Ja perillä siellä suo, että uusin kielin,
me yhdessä saisimme laulaa kiitosta sulle.
Myös että taivaan enkelit edessä Herran,
vois yhtyä kiitoslauluun kanssani kerran,
kun Hellevin annoit kerran avuksi mulle.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kauniin koskettava rakkaudella kirjoitettu pitkä runo/elämänkertomus ja kiitokset Herralle...
Kaunis runo... Hienoa lukea tällainen suomalaisen miehen runoteksti rakkaalleen...
Sisimmän rikkautta.
Kauniisti olet kirjoittanut.
Onnea syntymäpäivänäsi.
Sydämestä asti tullut vilpitön ja hellä runo rakkaalle elämäntoverille.
Mukavaa syntymäpäivää.
Kauniisti kirjoitit rakkaallesi.