On palo sydämen joskus sietämätön
Kerran karkasit en kiinni saanut
Jäin yksin kulkemaan maahan pimeään
Yksinkö jäin? nyt niin mä pelkään
En voi ainoa rakkautein susta koskaan luopua
Älä anna mun rakkauden suohon vaipua
Kai vielä muistat kuinka tanssittiin
Alla kuutamon serenadiaan soittivat yön linnut,
Silloin oltiin kaksi kaunista ja komeaa
Peittyi kukkasista takanamme maa
Sä lähdit toteuttamaan unelmaa
Olin hetken sulle vain pelkkää ilmaa
Mut sanoit, et vielä kohdataan
ja halusin luottaa sun sanaan.
Vaan vierähti vuosi jos toinenkin
Kuulin et oli sut valloittanut sydän jenkin.
Mut sit särki hän sun haaveet
Oli hällä maine playboyn.
Kun tänne palasit. Niin anteeksi sulle annoin
Ja sut hääyönä yli kynnyksen kannoin.
Taas ollaan kaksi kaunista ja komeaa
Peittyy kukkasista takanamme maa
En anna sun enää unohtaa mitä on oikea rakkaus,
sillä tiedän, et vain se on onnemme varaus.
Vain yksi sydän voi kuivattaa kyyneleet
Et löydä koskaan toista vaikka minne meet.
Tänään jaetaan onnemme kanssa taivaan
ja yö tää yhdessä kiinni toisissamme valvotaan
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis rakkausruno.
Sivut