Jotkut on tuomittu maanpäälliseen helvettiin
Eivät he koskaan pääse kolostaan lipettiin
Heidän uskonsa elämään kerran tapettiin
Toiveensa heidän maton alle lakaistiin
Jotkut tarttuivat epätoivossa naruun
Tyytyivät näin kohtaloonsa karuun
Alkuperäiskansat Amerikan tän kokenut on
Olisivat hekin kerran halunneet olla loistossa valon
Heidät kerran syrjäiseen kolkkaan unohdettiin
Ei oo tietä kulkee sieltä maisemiin uusiin
Paljon heille luvattiin, mutta niin vähän annettiin
Niin painettiin heidät vaan syviin vesiin
Vaikka oisimme itse onnellisii,
niin muistakaa, että aina jossain joku kärsii
Kun ees yks auttavan kätensä ojentaa
Voi se yksinäisille silloin paljon antaa
Kaikkien pitäs kerran karua elämää elää
Tuntis mitä silloin on, kun pelkää tää
Onnen hekin kyllä kerran ansaitsevat
Vielä vain yön pedot heitä kaitsevat
Heidät kerran syrjäiseen kolkkaan unohdettiin
Ei oo tietä kulkee sieltä maisemiin uusiin
Paljon heille luvattiin, mutta niin vähän annettiin
Niin painettiin heidät vaan syviin vesiin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut