Tasapainottelin kallion reunalla,
kuin odottaen putoamista.
Tuuli rajusti,
ja minä horjuin.
Peitin kasvoni käsilläni,
en halunnut nähdä maailmaa.
Silloin löysit minut,
ja tartuit kiinni.
Nostit käteni pois silmieni edestä,
ja opetit miten eletään.
Ja siksi jaksan hengittää,
jaksan taistella eteenpäin.
Koska tiedän,
että tämä päivä voi olla se viimeinen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Stawia | Nimetön | 30.6.2008 | 3 | Runo |
| Stawia | Et saa minua sisältäsi | 23.2.2008 | 1 | Runo |
| Stawia | Nimetön | 24.1.2008 | 1 | Runo |
| Stawia | Yhdenlaista näytelmää | 24.12.2007 | 1 | Runo |
| Stawia | Ei ole olemassakaan elämää ilman sinua | 23.12.2007 | 0 | Runo |
| Stawia | Tiukasti toisiinsa takertuneina | 8.12.2007 | 1 | Runo |
| Stawia | Pelastit minut | 8.12.2007 | 6 | Runo |
| Stawia | Tahdon nähdä tuskani | 6.12.2007 | 1 | Runo |
| Stawia | Olen elossa | 6.12.2007 | 3 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
oi ihana <3 itselläni oli joskus pari vuotta sitten aivan sama tunne, kunnes löysin ne todelliset pelastajat <3
Oi. Kertoo todellisesta pelastajasta. Upeaa, aivan tajuttoman upeaa! ^^
Ja kiitoksia kommentistasi :)
Kaunista!!
Tosi ystävää tarvitaan joskus kipeemmin kuin koskaan ja mä tiedän tunteen!(:
Upean runon olet pelastajallesi kirjoittanut...
koskettavaa tekstiä todella koskettavaa.
Elämä on arvokas,
on ollut samanlainen tilanne monesti,
mutta se paras ystävä.<3
hieno runo,
sai ajattelemaan..
pidän todellakin!<3
Pidän myös!