Kesäisenä iltapäivänä
mieli tuntee etäisen kutsun
sinne missä valo ja varjot leikkivät
eikä sitä hidasta tuntematon määrä kilometrejä
jotka erottavat kohteen tästä harmaasta näkymästä
jota katselee kaihosta täyttyen
samalla kun täyttää päänsä
ja lopulta
eräänä kellonlyömänä
kaikki on valmista
tutisevin jaloin taittuvat kilometrit
talot ympärillä kutistuvat
ja käyvät harvalukuisemmiksi
puistot kasvavat, muuttuvat metsiköiksi
puiset penkit vaihtuvat kivenlohkareiksi
ja vaahteroista tulee mäntyjä
mieli laajenee käsittämään koko maailman
yksilö pienenee kadotakseen sinne
aurinko on painunut alemmaksi
ilma on jo viileämpi
on myöhäinen ilta
ja tien päässä häämöttää tummasävyinen vesi
mainoskyltti ilkkuu
iso III niin ja niin monta euroa, siideri, lonkero, viini 12 cl
etsivä sielu on perillä –
mutta elämää ei ole temppu vaan miten se tehdään
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hieno runo!