se oli se talvi
kun minua ei erottanut yöstä
pimeys meidän kaikkien sisällä
se talvi
kun silmät tuijotti tyhjää
veressä jäähileitä
arvet aivoissa
ne samat kuvat
ne palaavat
yhä uudestaan
päätäni pakottaa
kun pimeä valloittaa
kun arvesta
taas haava vuotava
huutakaa,
valoon hukuttakaa,
auttakaa.
unohtamaan
ne syvät arvet aivoissa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hrrrrr. mulle tuli samantien kylmä, kun luin tuon ensimmäisen lauseen. ja rupesin väkisin miettimään omia talvia, ja miten kamalia ne on ollut!
onneksi nyt on kesä ja voi hymyillä, eikö?<3
hrrrrr. mulle tuli samantien kylmä, kun luin tuon ensimmäisen lauseen. ja rupesin väkisin miettimään omia talvia, ja miten kamalia ne on ollut!
onneksi nyt on kesä ja voi hymyillä, eikö?<3